Sain sähköpostin, jossa kysyttiin haluanko puhua medialle projektistani. Mietin hetken (eihän minulla ole mitään projektia! en halua puhua medialle mitään!), sitten rauhoitun. Kyseessä on Kanadan YLE eli CBC, joka tulee tekemään arkistoihin juttua Montgomery-kokoelmasta. He haluavat haastatella minua, koska olen opiskelija (lisäetuna eksoottinen suomalaisuus!). Tässä sitä mennään. Jännittää, mutta onneksi täällä kukaan ei tunne minua, jos sönkötän jotain kummallista. Paikalla tulee myös olemaan Mary Rubio, joka tuntee kokoelman läpikotaisin, joten minä voin keskittyä hymyilemään paljon ja leveästi (hymyily oli äidin ohje).
Sain graduvalvojaltani Bo Petterssonilta deadlinen. Marraskuun puoliväliin aikaa yrittää viimeinkin kirjoittaa jotain. Printtasin ensimmäisen osan poistetut osuudet (riviväli 1) ja sivuja on melkein 150. Materiaalista ei siis ole pulaa.
Montgomeryllä on hyvä lääke pelkoon ja ahdistukseen: kävely luonnossa. Hän kirjoittaa 30. kesäkuuta 1902 käveltyään Lover's Lanellä (Rakastavaisten polulla):
"Somewhere in me the soul of me rose up and said, 'No matter for those troubles and problems that looked so big and black in the night. They are mortal and will pass. I am immortal and will remain.'"
("Jossain sisälläni sieluni nousi ja sanoi: "Mitä merkitsevät nuo murheet ja ongelmat jotka vaikuttivat niin isoilta ja mustilta yöllä. Ne ovat kuolevaisia ja häviävät. Minä olen kuolematon ja pysyn.")
Tämä kohta ilmaisee hienosti, miten luonto ja ihmissielu ovat kuolemattomia ja miten ihmisessä, joka on yhteydessä luontoon on jotain jumalaista ja ikuista. Tärkeä muistaa täällä autojen keskellä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti